Joulukuu

Ihanaa, kun nyt tänne eteläänkin on satanut lunta! Minä niin rakastan lumessa pyörimistä ja nenän tunkemista syvälle hankeen.
  Ohituskurssi loppui jo tuossa marraskuun puolella, mutta en ole nyt taas ehtinyt kirjoittelemaan. Kurssi oli todella upea, joten todella suuri kiitos kurssin kouluttajille! Minä opin kurssilla tosi hyvin ohittelemaan ja mammakin oppi paljon uutta ohjaamisesta. Tästä on nyt tosi hyvä jatkaa :)
  Olimme viikonloppuna hakemassa lauman kanssa joulukuusia mökiltämme. Kävimme samalla myös toisella kesäpaikallamme ja siellä sain leikkiä ihanan collie kaverini kanssa. Kerrankin ihmisillä oli kamera mukana, joten tässä niitä kuvia:

Ohittelua ja pahoinvointia

En ole taas ehtinyt vähään aikaan kirjoitella kun on ollut kiireitä. Mutta siis olemme nyt olleet ohituskurssilla (ks. alempi postaus) kolme kertaa ja ohittelu on alkanut sujumaan jo tosi hyvin. Ekalla kerralla me siis ensin otettiin kontaktia ja sitten otettiin "häiriökoira" kauas kävelemään.
   Tokalla kerralla kaksi koirakkoa pyörivät kentän päädyissä omilla isoilla ympyröillään ja sitten ympyrää vaihdettiin. Meillä meni tosi hyvin! Katsoin koko ajan mammaa, että tulisiko namia ja aina, kun vilkaisin toista koiraa sain namin.
  Kolmannella kerralla teimme kadulla ohituksia. Olimme normaalilla tiellä, jonka molemmilla puolilla oli jalkakäytävä. Ensin käveltiin jalkakäytäviä pitkin ja ohitettiin toinen koirakko. Sitten kavensimme etäisyyttä ja sen jälkeen jäimme paikoillemme toista koirakkoa vastapäätä ja ohjaajat palkkasivat meitä. Kaikki koirat ohituskurssillamme ovat tosi nätisti. Lopuksi vielä kävelimme vierekkäin sillä tavalla, että ohjaajat olivat meidän koiruuksien välissä. Olin tosi kiltisti ja se sujui tosi hyvin! :)

Pahoittelemme kun tämä kuva on näin surkea, mutta kai tämä on parempi kuin ei mikään? :)

  Minulla on ollut tällä viikolla pahoinvointia. Toissa yönä neljän aikoihin minulle tuli hirveä hätä ja vinguin niin pitkään, että mamma heräsi. Sitten minut päästettiin ulos tekemään tarpeitani ja ihmiseni huomasivat, että minulla on ripulia. Olen niin siisti tyttö, että en missään nimessä tee mitään tarpeita sisälle. Menimme takaisin nukkumaan ja kuuden maissa minulle tuli taas hätä ja minä myös oksensin ulos. Ja oksensin vielä uudelleen noin klo 11. :( Nyt minulla on jo parempi olo, enkä ole tänään oksentanut. :)
  Lähden kohta neljännelle ohituskurssi kerralle. Katsotaan miten käy :)

Ohituskurssi

Ilmoittauduimme siis PLS.n (Paimensukuisen Lapinkoiran Seura) ohituskurssille, jolla on siis tarkoitus opetella ohittamaan toisia koiria nätisti hallinnassa. Kurssi perustuu vastaehdollistamiseen.
    Minä kun olen niin innokas moikkaamaan jokaista vastaan tulevaa koiraa, että en aina oikein pysy kontaktissa, niin lähdimme tuolle kurssille.
    Tällä ekalla kerralla katsottiin aluksi ilman häiriötekiää, tässä tapauksessa koiraa, miten katsekontakti sujui. Me ollaan harjoiteltu sitä tosi paljon, joten se sujui hyvin.
    Sitten otettiin toinen koira aika kauas kävelemään. Ideana siis oli, että minun piti eka katsoa toista koiraa ja siitä tuli sitten naks ja palkka. Ensin, kun koira oli niin kaukana tarjosin katsekontaktia, mutta aika nopeasti tajusin jutun juonen.
    Tällä siis pyritään siihen, että kun nään toisen koiran otan heti mammaan kontaktia sillai "Missä mun herkut on, ku tuolt tulee koira?"
   Katotaan miten tää lähtee sujumaan arkissakin ohituksissa. :)

Agility osa 2

Kun olimme viime kerralla agilityssä ja innostuimme siitä niin kovasti, päätimme mennä uudestaankin. Tällä kerralla hallissa oli uusia esteitä, joita en ollut koskaan aiemmin nähnyt, pussi, pituus ja muuri.
    Pussia eli umpitunnelia harjoittelimme aluksi niin, että mamma nosti pussia hieman, niin uskalsin tulla sen läpi, kun näin sen läpi. Lopuksi juoksin sen läpi ilman mitään apua sujuvasti ja varmasti!
    Pituus ja muuri ovat meille siis uusia esteitä ja ne menin ekalla kerrallakin oikein hyvin ja varmasti.
   A-esteestä on tullut lempi esteeni! Rakastan sitä! Putkeen olen saanut paljon lisää varmuutta ja menin jo ihan täys mittaista ja tosi kaarevaakin putkea tosi hienosti. Mamma on musta tosi ylpeä! Minusta kehittyikin pieni agility koiruus :)
   Tällä kerralla ei valitettavasti ollut aikaa ottaa kuvia, joten tässä on kuva viime kerralta.

Syysloma ja ensilumi

Lähdin laumani kanssa viettämään syyslomaa Pohjois-Savoon. Matka tuntui minusta pitkältä, mutta kyllä minä jaksoin sen 8 tuntia autossa nukkua. Kun saavuimme illalla perille kävin vähän hepuloimassa sänkipellolla ja ajamassa fasaaneja ja muita pellolla liikuskelevia lintuja takaa.

 ^Läheisellä kentällä oli sirkus ja siellä oli ihka aito kameli. Eipä ihan joka lapinkoira ole kamelia nähnyt!

  Aamulla, kun heräsimme ulkona oli paljon lunta. Minä rakastan lunta! Hypin ja kieriskelin lumessa, se oli niin ihanaa! Ihmiset alkoivat rakentaa lumiukkoa, mutta minä olin sitä mieltä, että lumipallot on paljon hauskempi muussata tassulla, kun kasata päällekkäin.

Lumihepuli :D

  Pulkallakin laskettiin, mutta minä juoksin mieluummin vieressä, kun olisin ollut kyydissä. Täytin muuten tasan 1,5 vuotta. Paras lahjani oli tietenkin lumi!'
  Loman loppuessa jouduin taas tulla tänne etelään ja täällä ei ollut yhtään lunta :( Mamma sanoi, kun olimme Kuopiossa tulossa takaisin päin ja lumi oli vähentymässä, että "Kieriskele nyt siinä lumessa, kun et enään vähään aikaan sitä näe" Niimpä minä kieriskelin ja pitkään.
  Toivottavasti tännekkin tulee kohta lunta!

Agility

Olimme eilen kokelemassa agilityä. Mamma päätti vuokrata kahden hänen kaverinsa kanssa agilityhallin. En ollut koskaan aikaisemmin edes nähnyt oikeita agility esteitä, mutta menin niitä kuin vanha tekijä. Mamma oli minusta tosi tosi ylpeä!
   Puomi kyllä aluksi vähän pelotti, mutta kun näin miten koirakaverini juoksivat puomilla minäkin uskalsin ja rakastuin siihen.

   Putki oli aluksi minimi pituisena, mutta kun menin sitäkin niin rohkeasti, sitä pidennettiin ja pidennettiin ja lopulta menin jo melkein maksimi pituista putkea.

   Keinuakaan en ollut koskaan nähnyt, mutta marssin sen päälle ekankin kerran varmasti ja sain paaljon kehuja.

Pysähdyin nätisti loppuun ja sen jälkeen sain luvan poistua esteeltä

    A-esteenkin yli menin pienellä houkuttelulla ja lopuksi juoksin kavereideni kanssa sitä edes takas. Pujottelukin sujui hyvin ja normaaleja esteitä ja rengasta olenkin jo vähän aikaisemmin mennyt.

    Lopuksi menimme rataa ja sekin sujui tosi hyvin! Minusta kuoriutuikin pieni agility koira. Pitää käydä hallilla uudelleenkin! :)

Toko-kurssi osa 3

Tällä viikolla oli siis viimeinen kerta tätä toko-kussia. Ensin me kertasimme aikaisemmin opeteltuja asioita: seuraamista, luoksetloa ja hyppyestettä. Kun minulla alkoi vähän aikaa sitten juoksut sain odotella autossa, sen aikaa, että ryhmämme uros oli suorittanut tehtävät.
  Toisella kierroksella harjoittelimme ruutuun lähettämistä, eli olimme jo aikaisemmmin harjoitelleet tarkettia (ks. toko-kurssi osa 2), jonka ohjaajani nyt siis vei ruutuun ja sitten hän lähetti minut sinne. Se meni oikein hyvin ja keskityin hyvin, vaikka minulla oli juoksut!
  Sitten kokeilimme liikkeestä maahan menoa ja seisomista. Sitä olimme treenanmeet jo kesällä joten sekin sujui ihan hyvin.
   Tällä toko-kurssilla opimme paljon uutta ja tästä on hyvä jatkaa eteen päin :)

^Tältä kerralta ei ole valitettavasti kuvia, mutta postaus ilman kuvia olisi tylsä joten tässä minä odotan veneeseen pääsemistä viime viikonloppuna. Minä rakastan veneilyä!

Toko-kurssi osa 2

Tällä toisella kerralla kertasimme ensin viime kerralla harjoiteltuja asioita, eli perusasentoa, seuraamista ja luoksetuloa. Kun perusasento eli sivulle tulo meni niin hyvin se lisättiin luoksetuloon. Se meni tosi hyvin.
  Sitten kokeilimme estehyppyä ja tarkettia. Osasin sen hyvin, koska olimme harjoitelleet sitä jo aikaisemmin kotona.
  Tarketti eli jokin esim. muovipurkin kansi, jota minun oli tarkoitus koskea tassulla. Se ei mennyt niin hyvin, koska olimme kotona harjoitelleet koskettamaan liimalappua samalla tavalla, mutta tarkettiin en millään meinannut koskea tassulla vaan välttelin sitä. Kun tänään harjoittelimme muovipurkin kannella kotona osasin sen jo hyvin.
  Kouluttajakin mainitsi, että minusta näkee, että pidän tokosta ja tosiaankin pidän.

Estehyppyä

 ^Samalla kurssilla oli myös sattumalta siskoni Takku. Tässä kuvassa odotamme Takun kanssa omaa vuoroamme, Takku sidottuna auton peräkoukkuun ja minä tuolla takana puussa kiinni.

Minulla muuten alkoivat juoksut pari päivää sitte. Ne ovat vasta toiset. Ensimmäiset olivat tammikuussa, kun olin 9kk ja tokat vasta nyt syyskuussa, kun olen noin 1v 5kk.
  Pitää jännittää pääsenkö ensi viikolla tokoon, koska poikien keskittyminen kyllä herpaantuu kun saavun paikalle ;)

Toko-kurssi osa 1

Olemme nyt käyneet ensimmäisen kerran PLS:n (Paimensukuisen Lapinkoiran Seura) järjestämällä kolmen kerran toko-kurssilla.
  Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme perusasentoa, seuraamista ja luoksetuloa. Perusasentoa emme ole harjoitelleet paljoa, mutta se meni ihan hyvin. Seuraamisen minä kyllä osaan ja sain siitä kehuja, kun pysyin nätisti oikeassa paikassa.
  Luoksetulossa minusta pidettiin ensin kiinni ja mamma innosti minua juoksemalla ja pomppimalla. Kun hän antoi minulle käskyn "tänne" juoksin täyttä vauhtia hänen luokseen, vaikka ympärillä oli muita koiria. Siitä minua kehuttiin oikein paljon.
  Kouluttaja oli todella mukava ja odotamme seuraavaa kertaa innolla.

Syksy tulee

Pyydän anteeksi tätä pitkää postailu taukoa. On ollut taas niin kova kiire kun työt ja koulut ovat alkaneet ja laumalaiseni kadonneet kotoa.
   Kävimme tässä vähän aikaa sitten rokotuksissa ja siellä oli ihan kivaa, mutta en oikein tykännyt siitä vaa´asta. En millään meinannut suostua punnittavaksi, mutta pitkän suostuttelun jälkeen sain kaikki neljä jalkaani vaa´alle.
   Arki on alkanut taas sujumaan normaaliin tahtiin ja ilmat viilenevät. Minusta se on ihan kivaa kun ei ole niin kuuma ja jaksaa riehua kauemmin koirakavereiden kanssa. Käyn melkein joka päivä naapurissa asuvan ihanan koirakaverini luona riekkumassa.
   Lenkillä pysyin vielä vähän aikaa sitten tosi hyvin kontaktissa ja vapaana olessa tulin kiltisti luokse pyydettäessä, mutta nyt tottelevaisuuteeni on tullut jostain syystä takapakkia. En reagoi nimeeni enään yhtä nopeasti, kuin ennen ja vastaan tulevat koirat ja hajut kiinnostaisivat enemmän kuin emännnän namit. Toisinaan ohitukset menevät paremmin.
  Onneksi olemme ilmoittautuneet pls:n (Paimensukuisen Lapinkoiran Seura) ohituskurssille, joka on myöhemmin syksyllä. Ensi viikolla meillä alkaa kolmen kerran toko-kurssi. Kirjoittelen sitten meidän treeneistä ensi viikolla.

Kesän viimeisistä auringon säteistä pitää nauttia :)

Kesäpuuhia

Pahoittelen, että kesälomalla tämä blogin kirjoittaminen on jäänyt vähän vähemmälle, kun ollaan oltu laumani kanssa niin paljon reissussa.
 Enimmäkseen olen ollut mökillä juoksentelemassa ja kahlailemassa.

Kukkaistyttö

Mökillä olen tehnyt ulkopöytä valloituksen ja 

saan makailla pöydällä aina, paitsi silloin kun pöydällä on ruokaa :)

Olen myös käynyt toisella mökillämme, jossa minulla on kaverina suunnilleen saman ikäinen pitkäkarvainen collie, jonka kanssa leikimme ja käymme välillä järvessä viilentymässä.

Mä oon korkeempi kuin sä!

Olin myös viikon maatilalla Pohjois-Savossa. Siellä sain tutustua lehmiin ja sähköpaimeneen johon pari kertaa kuononi tökkäsin. Olin niin jääräpää etten uskonut yhdestä kerrasta, vaan minun piti käydä kokeilemassa ainakin kolme kertaa. Sähköpaimenen alta oli myös kiva pujahtaa lehmien laitumelle kakkaan kieriskelemään. Haisin niin pahalle etten päässyt sisään ennen kuin kävin kastelukannu pesulla.

Lehmiä vahtimassa

Toko-treeniä maatilalla

Kävin myös ihanan kultaisennoutajan Hipun luona kylässä Tampereella.

Nukuttiin

ja riehuttiin

PEVISAssa

Kasvattaja kennelini Villi-Joikhu ja toinen kenneli nimeltään Puuratar (minun isäni kasvattaja kenneli) järjestivät joukko tarkastuksen eli pevisan. Siellä minulta kuvattiin koko paketti silmät, polvet, lonkat ja kyynärät. Syynä tähän on siis, että kun sijoitusnarttunen olen niin minua on tarkoitus joskus tulevaisuudessa käytttää jalostukseen ja sen takia minut piti kuvata.
  Aamulla ihmettelin kun ruokaa ei kuulunut ja lenkillä ei tullut palkaksi herkkuja, vaikka kuinka nätisti vierellä tassuttelin ja otin kontaktia.
  Iltapäivällä ajoimme Helsingin Mevettiin ja kun astuin sisälle näin paljon ihania paimesukuisia lapinkoiria, joiden kanssa olisin hurjan mielelläni mennyt leikkimään. Yhtäkkiä minulle laitettiin silmätipat ja näköni sumeni.
  Sitten huomasin emoni Dixin ja veljeni Hukan ja Ukon, jotka nukkuivat omituisesti, eivätkä heränneet tervehdykseeni.

Dixi-mami ottaa rennosti

Ukko (Villi-Joikhu Lumiukko) juuri nukutettu

Hukka (Villi-Joikhu Lumituisku) heräilemässä

  Hetken päästä minut nostettiin pöydälle ja katsottiin silmät, jotka olivat ok. Sitten tassuuni iskettiin nukutuspiikki. Kävelin ihan reippaasti omalle paikalleni ja en millään meinannut nukahtaa. Kun olin viimein nukahtanut ehkä jonkun 10 min päästä joku koira haukkui ja nostin päätäni, vaikka olin ihan kanveesissa.

En millään meinannut nukahtaa, vaikka jalat tärisivät

Viimein nukahdin

  Kun minut oltiin kuvattu minulle annettiin herätyspiikki. Dixi-mammaltani kuvattiin vain silmät, joten häntä ei nukutettu, mutta hänelle meinattiiin myös antaa herätyspiikki! Emoni on kyllä aikamoinen viilipytty ja kaiken kukkuraksi Dixillä oli vieläpä juoksut ja kaikki urokset kuolasivat hänen perään ;)

Heräilemässä mamman vieressä <3

   Illalla otin aika rennosti ja nukuin. Kävin yli pienellä lenkillä ja kävelin kuin 15-vuotias mummo.
Seuraavana aamuna olin jo ihan reippaana ja kävin ihan normi lenkillä.
   Tulokseni:
silmät: ok
polvet: 0/0
kyynärät: 0/0
lonkat: A/A
Eli olin siis ihan täydellinen. :)

Hyvää kesää kaikille!